Nyt sitten taas alkoi uusi viikko, koska mamma ja pappa lähtivät aikaisin aamulla ja olivat taas pitkän ajan pois. Mutta sain aikani kulumaan nukkumalla. Varmaan vielä eilinen päivä väsytti.

Tänään mamma trimmasi minua. Siis sanon sitä trimmaamiseksi, kun mamma harjaa turkkiani. Minä pidän siitä. Samalla kun hän trimmaa, niin minä kirputan mamman puseron hihaa tai housun lahjetta. Eihän minulla ole onneksi niin pitkä turkki kuin kavereilla, mutta se tuntuu mukavalle ja lähteehän siitä ne irtokarvat pois. Ja harjaahan mamma ja pappakin ne vähäset turkkinsa joka päivä.

Oletko koskaan muuten törmännyt tälläiseen rotuun...? Minä kyllä pelästyisin, jos vastaan tulis. Eihän koko otuksessa olisi kuin jalkoja!

 

Mutta onneksi niitä ei taida olla olemassa kuin minun valokuva-arkistossa. Ja tiedän, että siinä on minä ja Hani, samalla vesikipolla.

Kesällä kun olin käymässä Hanilla niin olin tosi kateellinen, kun Hani oli kaivannut niin ison kuopan, eikä sitten päästänyt minua edes kurkkaamaan sinne, vaan makasi kuopan päällä. Kerran meinasin jo päästä kuopalle, mutta Hani ajoi minut pois.

Olenkin kertonut sinulle, että pidän ihmispennuista todella paljon... niin pidänkin, mutta tänään ulisin pelonsekaisin tuntein, kun näin NIIN pienen ihmispennun, että minä näytin hevoselta sen rinnalla. Kävin pika-pisulla (nurkan takana) oli pihalla sellainen kimeä ääninen pikku ihminen. Se ajoi sellaisella pyörän näköisellä, mutta pyöräksi siinä oli mielestäni liikaa renkaita. Halusin nopeasti sisään takaisin, joten pika-pisut jäivät todella pikaiseksi. Mamma yritti selittää, että se on todella pieni ihmispentu, joka tarvii apupyörät pyöräänsä pysyäkseen pystyssä ja vertasi pennun ääntä siihen, että olihan minullakin ”kimeämpi” ääni pennunpana. Vuh, kyllä saa jäädä toiseen kertaan tutustuminen tähän ihmislajiin.

Nyt kun ollaan selattu noita valokuvia, niin löytyi sieltä kuva minusta ja herkku-kassistanikin.

Olen käynyt jo iltalenkin ja mamma odottaa suihkuun pääsyä, niin jos sitten toisella kertaa jatketaan murinoita. Nämä yksinäiset maanantait, kun ottavat niin koville, jokaisen mukavan viikonlopun jälkeen.