Mutta mikäli haluat kuulla minusta tätä kautta, niin yritän lyhyesti nyt alkuun kertoa mitä olen touhunnut koko pitkän talven...
Terveydestä on kuulemma hyvä aina aloittaa, joten sen voin kertoa todella lyhyesti sanoen olleeni todellakin terve, muutamia aivasteluja lukuunottamatta, mutta nehän kuuluu talveen, niin ihmisillä kuin meillä koirillakin.
Aikaani olen kuluttanut tietenkin pihaani vahtimalla... Fasaani-kana ja kukko ovat siellä eniten minua härnänneet. Mutta nyt kun ollaan kevään korvilla, ovat hävinneet jonnekin...
Naapurissani on pari kaveria, Amerikan Amstaffi-neitoa, joiden kanssa olen yrittänyt vaihtaa kuulumisia aidan raosta. Ja nyt viikonlopun aikana saivat sinne kaverikseen vielä samaa rotua edustavan Uroksen. Sen kanssa en vielä ole onnistunut olemaan samanaikaisesti pihalla.
Tietenkin viikonloppujen kohokohdat ovat olleet Broholmer-treffit!!! Siskojeni ja sukulaisteni kanssa... Meitä on ollut siellä todella monta nyt viimeisinä kertoina, mutta eilen olimme niin pienellä porukalla, etten oikein meinannut uskoa ettei meitä enempää sinne tällä kertaa tule.... Meitä oli vain viisi... ja katselin vähän väliä tulosuuntaan josko puitten välistä näkyis heilahtelevan hännän nypykkä siihen tahtiin, että porukkaamme tulisi vielä muitakin, mutta ei tullut. Hauskaa oli silti olla, koska olimme kaikki sisaruksia, paitsi pikku-Hilu, Italiasta suomeen "kasvimammalle" muuttanut tulinen ja pippurinen neito, 9kk.
Kuvassa siis: Lotta, Minä, Hilu, Hani ja Duffi
Meillä on aina treffien päätteeksi tälläinen riviin-järjestäytyminen, jotta ihmisemme saavat otettua meistä laumakuvan. Mikä on ihan kiva sitten minunkin jakaa näitä hetkiä teidän kanssa. Vaikeetahan tuo riviin meno on... Välillä huvittaa ja välillä taas ei millään malttais olla paikoillaan edes tuota hetkeä, vaikka oltais juostu jo useampi hetki.
Olenhan minä tämän talven opiskellutkin... Olen käynyt Toko-kurssit A:n ja B:n, eli alkeet on opissa, ei välttämättä tassussa, mutta niitä nyt mamman kanssa harjoitellaan ihan omaan tahtiin. Mamma katsoo sitten syksyllä tilanteeni uudelleen menemmekö jatkamaan opiskelua C-kurssilla. Opiskelu on mielestäni hauskaa, saan herkkuja. Ja mamma on sanonut, että olen nokkela oppimaan uutta.
Laitan tähän loppuun kuvan vielä meistä, kun meitä on todella monta treffeillä... Luulis melkein, että siinä olis kaikki mitä tällä maankamaralla on, mutta ei olekaan, meidän suvussa on tällä hetkellä reilut 80 turpaa.
Nyt yritän olla ahkerampi ja päivitellä tännekin turinoitani. Onhan tuon pitkän talvenkin aikana tapahtunut kaikenlaista, joten haukuttavaa riittää.
Kommentit