Nyt sitten olen kokemassa elämäni ensimmäistä kunnon vatsatautia. 

Yöllä herätin mamman ilmoittaen, että nyt olis kova kiire ulos tarpeille... ja ulos päästyäni ihan vetenä tuli kaikki. Sen jälkeen päästin mamman takaisin nukkumaan, kunnes herätin hänet uudelleen, että voiskos tulla siivoamaan oksennukseni... vaikka ruokailustani oli kulunut tosi pitkä aika, tuli kaikki mitä söin ulos... yleensähän me siivotaan, eli laitetaan kierrätykseen, oksennukset ihan itse, mutta nyt ei maistunut..

Pappa teki herättyään minulle puuroa ja mamma sotki joukkoon muutaman raksun. Normaali oloissa olisi ruoka mennyt hotkien muutamassa sekunnissa, mutta nyt jätin melkein puolet syömättä!!! Elämäni ensimmäisen kerran jätin ruokani syömättä?!?! Minun täytyy olla siinä tapauksessa "kuoleman sairas"... Syönnin jälkeen vatsani alkoi murisemaan siihen malliin, että mamma totesi olevan parempi lähteä ulos vielä kun kerkiää.

Metsässä ollessani olin ihan pirteä itseni, no ehkä en juossut niin paljon kuin normaalisti, mutta ei oloni tuntunut kipeältä, kun sain ensin vatsani tyhjennettyä...

Mamma päätti ettei tänään sitten ole tarjolla minulle kuin korkeintaan piimää, koska vatsani ei nyt tunnu kestävän muuta. No ehkä linjani sallivat sen tämän yhden kerran.

Nyt en jaksa turista enempää, joten seuraavaan kertaan.