Niin se tämäkin päivä on jo illan puolella (päättelin auringon suunnasta, aika fiksua, vai mitä). Katselin tuota eiliseen kirjoitukseen mamman lisäämää kuvaa ja totesin, että olinpas pieni silloin, nyt tuo sänky on minun painikaveri (tosin aika tylsä sellainen, kun ei siitä ole vastusta)... sitä voi rieputella miten vaan... Sängyn patjaa kyllä käytän vielä makuualustana, sitä en halua riepotella...niin usein.

Luulin tietäväni jo kaikki härvelit ja koneet mitä maa päällään kantaa, mut kun olin mamman kanssa päivälenkillä tuli parkkipaikalla minua vastaan haiseva, koliseva, neljän ison pyörän päällä seisova peltilaatikko. Mutta se ei ollut samanlainen kuin papan pakettiauto (papan pakettiauto ei kyllä haise), vaan isompi, jonka sisällä oli kaksi ihmistä, jotka tulivat ulos ja varastivat meidän roskat... Siinä samassa muistin että olen vahtikoira ja nostin kaikki mahdolliset niskakarvani pystyyn ja sanoin ”WUH” Mamma taas rauhoitteli minua ja lähdettiin toiseen suuntaan kävelemään... Mutta ne ihmiset varasti meidän roskat!!

Olen kuullut, kun ihmiset sanoo näistä hienoista ilmoista että ”On Kuuma” Huh-Huh, miettisivät vähän minua, minä en kulje pelkällä nahalla missään! Mutta en valitakkaan, toki haen varjoisaan paikkaan, jos sellaista on lähettyvillä. Eikä mamma vie minua pitkille lenkeille vaikka metsässä käymmekin. Vähän kyllä ikävöin mökillä oloa, kun siellä oli vettä enemmän kuin minun vesikipossani ja enemmän kuin jaksoi litkiä koko päivän aikana. Siinä pystyi kahlaamaan mahaan asti ja Mamma sekä Pappa mahtui siihen minun kanssa yhtä aikaa, tosin ne meni tosi pitkälle. Mamma sanoi, että sen nimi on ”Saimaa”. Ihan sama minulle mikä sen nimi on, mutta siinä oli kiva vilvoitella. Kivaa oli myös mennä Papan ja Mamman kanssa semmoiseen hassun näköiseen isoon kuppiin, missä oli penkit ja lisäksi moottori perässä, sillä ajettiin sen Saimaan päällä kovaa. Mamma sanoi, että sen nimi on ”vene”. Kaikkea ne ihmiset keksii.

Mamma juttelee minulle kaiken aikaa, se on hirveän fiksu, kun se tietää kaikille nimet,ihan kaikille. Ja kun kuuntelen sitä tarkasti, niin minustakin tulee ihan yhtä fiksu. Tiedän jo aika paljon ja joka päivä opin paljon lisää. Niin muuten, tiedän jo senkin, että meidän pihassa oli päivällä ”roska-auto” ja että se vei meidän roskat jäteasemalle. Sitä kyllä jäin miettimään, että mikä se ”jäteasema” on...

Jätteestä tulikin mieleen omat jätökseni.... Minä olen kuulkaas jo ”sisäsiisti” (sellaista sanaa olen kuullut ihmisten käyttävän)... En ainakaan neljään viikkoon ole herättänyt mammaa yöllä tahtoakseni pisulle. Ja nyt kun mammalla ja papalla on alkanut ”koulu” sekä ”duuni” (niitäkään sanoja en ihan tarkalleen vielä ymmärrä, mutta sinne niiden on aina mentävä, enkä minä pääse mukaan) en ole pissannut kertaakaan sisälle. :) Mamma sanoi, että siitä pitää olla ylpeä 16 viikkoinen.

Eläinlääkärissä kävin viimeeksi tämän viikon alussa kun täytin 16 viikkoa, sain tehosterokotteen ja makupalan hyvästä käyttäytymisestä :) Minut punnittiin (20,2) ja tutkittin korvat ja katsottiin hampaitakin. Tottelin nätisti kun pyydettiin nousemaan sellaiselle pöydälle, joka menee ylös ja alas, kuin hissi. Eikä rokotus tuntunut missään, no, onhan minulla tota nahkaa ylimääräistä melkein toisen koiran verran :) Ja tietenkin minua kehuttiin kauniiksi ja todella hyväkäytöksiseksi pennuksi. Reilun viikon päästä menen uudelleen sinne hakemaan vielä yhden rokotteen, sekä toivottavasti myös makupalan. Mamma sanoi, että kun rokotteet on kunnossa, on turvallista tutustua uusiin kavereihin. Ja kavereita minä haluan paljon, koko kylän koirat.